Avainsana-arkisto: ASP

ASP-lakiesityksen aikalisä

Lakiesitys ASP-säästämisen avaamisesta 15-vuotiaille on vedetty takaisin, kuten esimerkiksi YLE on kertonut. Tarkoitus on ilmeisesti, että asiasta tulee toisenlainen esitys vuoden 2016 puolella. YLE:n uutisessa 27.10.2015 asiasta todettiin:

Esitys on koettu ongelmalliseksi, sillä muutos ei hyödyttäisi 15-vuotiaita nuoria. Ympäristöministeriön lakiesityksen mukaan nuoren tulisi kerryttää säästöä omilla tuloillaan, ja näin esimerkiksi sukulaisten rippilahjarahoja ei voisi tallettaa tilille.

Tämä puolestaan vähentäisi nuorten korkotuloja, joka riippuu tilille talletetun summan suuruudesta. Yksi ASP-tilin eduista on se, että säästöille tarjotaan 2–4 prosentin lisäkorkoa aloitusvuodelta ja sitä seuraavalta viideltä vuodelta.

Näin 15-vuotiaana avattu tili olisi vain todella harvan nuoren kohdalla tuottoisa ratkaisu. Tilanne on toinen jo työelämässä mukana olevilla, joiden tulot ovat säännöllisiä.

Lakiesityksen julkaisemisen jälkeen 11.9.2015 kirjoittamassani blogikirjoituksessa taisin nostaa esiin aika lailla samoja asioita. Kirjoitin silloin muun muassa näin:

Nykyisen lakiluonnoksen perusteluosasta on jäänyt kertomatta yksi hyvin olennainen asia. Vaikka ASP-talletuksia voi tehdä joustavasti, ja kannustamaan useamman vuoden säästämistä, ASP-laissa on myös takarajakannustin, joka kannustaa siihen, että ASP-säästämistä ei kannata aloittaa selvästi yli viittä vuotta asunnonostoa ennen. Saman säännön johdosta talletuserien ASP-tilille kannattaa olla niin suuret, että reilussa viidessä vuodessa asunnonosto olisi mahdollista.

Asia voi olla merkityksellinen etenkin juuri nuorten kannalta, koska heillä ei välttämättä ole edellytyksiä säästää kovin suuria talletuseriä käyttäen. Alle 18-vuotiaat saavat tallettaa ASP-tilille lakiluonnoksen mukaan vain ansiotulojaan, ja harvalla alle 18-vuotiaalla säästettävissä olevat ansiotulot ovat kovin korkeita. Tästä seuraa se, että mahdollisesti aika moni nuori saattaisi kohdata sen tilanteen, että riittävät säästöt eivät ole kasassa eikä asunnon osto ole mahdollista ASP-säästämisen aloittamisesta seuraavan viidennen vuoden loppuun mennessä, johon lisäkoron maksu kuitenkin jo päättyy.

Toinen asia, josta lakiesitystä on kritisoitu, on lakiesityksessä ollut vaatimus siitä, että ASP-säästöjen pitäisi alle 18-vuotiailla olla omalla työllä hankittuja varoja. Esimerkiksi Finanssialan keskusliiton sivuilla julkaistussa puheenvuorossa katsottiin, että vaatimuksesta seuraa ”turhaa byrokratiaa”. Puheenvuorossa väitettiin, että:

Alaikäisille asuntosäästäjille ehdotettu rajaus on tarpeeton, vaikuttaa epäreilulta ja aiheuttaa käytännön haasteita monelle. Pankin on mahdotonta valvoa, onko nuori saanut talletettavat rahat omalla työllä, marjoja poimimalla vai isovanhemmalta lahjaksi.

Myös esimerkiksi Hypon varatoimitusjohtaja on todennut, että tulojen alkuperän ”valvominen olisi käytännössä mahdoton tehtävä”.

Kolmas ongelmakohta, joka lakiesitykseen liittyen on nostettu (mutta jota suurimmissa medioissa ei ole edellisestä kahdesta asiasta poiketen nostettu esiin), koskee sitä, että vähävaraisten perheiden lapset eivät olisi tasa-arvoisessa tilanteessa muihin nuoriin nähden. Toimeentulotukea laskettaessa huomioidaan perheenjäsenten varallisuus. Vähävaraisessa perheessä, joka saa toimeentulotukea, myös kaikkien alaikäisten lasten tulot lasketaan osaksi perheen tuloja. Perheen toimeentulotukea vähennetään esimerkiksi silloin, jos lapsi saa säännöllisesti yli 150 euron kuukausituloja.

Kommentteja esitettyihin ongelmakohtiin

ASP-säästöjen lisäkoron määräaikaongelma on suhteellisen helposti ratkaistavissa tai ongelmaa on ainakin lievennettävissä.  Keinoja tähän on moniakin. Jos nimenomaan halutaan, että alle 18-vuotiaatkin pääsevät ASP-säästäjiksi, ja että säästöjä saa alle 18-vuotiaana tehdä vain omalla työllä ansaituilla varoilla, voitaisiin esimerkiksi säätää, että alle 18-vuotiaana tapahtuvan ASP-säästämisen kohdalla kertyy lisäkorkoa, mutta että näissä tapauksissa lisäkorkoon on oikeus myös enintään yhdelle osavuodelle ja viidelle kokonaiselle vuodelle 18 vuoden täyttämisen jälkeenkin. Tosin osa pankeista ei ehkä haluaisi maksaa (ainakaan nykyisen kaltaisen korkotason vallitsessa, jossa ASP-tilien korot ovat huomattavasti muita talletustilien korkoja korkeammat) lisäkorkoa niin pitkältä ajalta. Myös se vähentäisi kyseiseen asiaan liittyvää ongelmaa, jos ASP-säästöjen lisäkorko muutettaisiin koskemaan säästöjen alkuajan sijaan sen loppuaikaa. Sellaisesta uudistuksesta voisi tosin seurata myös sivuvaikutuksia.

Valvonta-asian osalta voidaan kysyä, olisiko pankkialan puheista huolimatta työtuloja koskevan vaatimuksen valvonta kuitenkaan kovin haastavaa tai työlästä nimenomaan pankeille.Pankit joutuvat jo nykyisinkin tarkkailemaan rahanpesuasioita. Jos joku tallettaa ison summan käteistä rahaa (on kyse sitten marjanpoimintatuloista tai jostain muusta), pankki joutuu  kysymään nykyisinkin talletusvarojen alkuperää. ASP-säästöjen lainmukaisuuden valvontaan intressejä olisi ennemminkin verottajalla, joka valvoo myös pääomatulojen verotusta. Verottajalla pitäisi olla jo nykyisin tietoja myös nuoren verotettavista ansiotuloista. Verottajalla sen sijaan ei ole tietoa verottomiksi säädettyjä tuloeristä, kuten sellaisista marjanpoimintatuloista, jotka on hankittu metsämarjoja itse poimimalla ja itse myyden, ilman että marjat on poimittu työsuhteessa ja ilman, että marjoja on jatkojalostettu.  Jos poikkeama verottajan tietojen ja ASP-säästöjen välillä olisi suuri, verottaja ehkä jossain kohtaa reagoisi asiaan ja kyselisi varojen alkuperää.

Kolmas ongelmakohta, eli toimeentulotukea saavien perheiden lasten tilanne, on haastava. Toivottavasti lakiesitystä jatkokehitettäessä kiinnitetään huomiota kahden edellä mainitun ongelmakohdan lisäksi myös siihen asiaan liittyviin kysymyksiin. ASP-laki on kehitetty tukemaan nuorten ensiasunnon ostajien asemaa asuntomarkkinoilla, ja toimeentulotukea saavien perheiden lapset lienevät myös samalla niitä nuoria, joille ensiasunnon hankinta  on keskimäärin muita nuoria vaikeampaa myös täysi-ikäisenä.

 

Lakiluonnos ASP-säästämisen aloittamisesta 15-vuotiaana

ASP-järjestelmää ollaan uudistamassa. Tuoreessa luonnoksessa hallituksen esitykseksi laiksi asuntosäästöpalkkiolain 3 §:n muuttamisesta esitetään, että 15 vuotta täyttäneetkin voisivat ryhtyä asuntosäästäjiksi silloin kun säästettävät varat ovat omalla työllä ansaittuja. Ajatuksena on parantaa nuorten asemaa asuntomarkkinoilla. Mutta voiko ASP-säästämisen aloittamisesta varhain olla joissain tapauksissa nuorelle itselleen haittaa nykyisin ASP-säästämisen ehdoin, jos hän säästää asuntoa varten pidemmän aikaa? Lakiluonnoksessa kerrotaan lakiuudistuksen taustalla olevan pyrkimyksen edistää nuorten mahdollisuutta jo hyvissä ajoin varautua tulevan ensimmäisen asuntonsa rahoittamiseen sekä edistää pitkäaikaista asuntosäästämistä:

”…nuori voisi jo hyvissä ajoin varautua tulevan ensimmäisen omistusasuntonsa rahoittamiseen.”

”…järjestelmällä pyritään edistämään nimenomaan omatoimista ja pitkäaikaista asuntosäästämistä. Jos nuori pystyy tällaiseen säästämiseen, sujuu mitä suurimmalla todennäköisyydellä lainanhoitokin sitten ongelmitta.”

Lakiluonnoksen perusteluosassa esitellään sitä, kuinka ASP-järjestelmä mahdollistaisi nuorille säästämisen edellytysten ja tulojensa mukaisesti, koska ASP-järjestelmässä voi varsin vapaasti päättää säästettävät summat, ja jättää talletuseriä halutessaan väliinkin:

”Kun ASP-tili avataan, sopivat pankki ja asiakas talletuserien määrästä ja suuruudesta. ASP-tilille tulee tallettaa vähintään kahdeksana kalenterivuosineljänneksenä 150 – 3 000 euroa. Talletuserien määrää ja suuruutta voidaan talletusaikana muuttaa ja voidaan myös sopia, että talletuserä- tai eriä jätetään väliin. Koska nuorten tulot voivat vaihdella paljonkin, tällainen ASP-järjestelmän joustavuus mahdollistaa sen, että nuori voisi säästää ASP-tilille kulloinkin omien edellytystensä ja tulojensa mukaisesti.”

Nykyisen lakiluonnoksen perusteluosasta on jäänyt kertomatta yksi hyvin olennainen asia. Vaikka ASP-talletuksia voi tehdä joustavasti, ja kannustamaan useamman vuoden säästämistä, ASP-laissa on myös takarajakannustin, joka kannustaa siihen, että ASP-säästämistä ei kannata aloittaa selvästi yli viittä vuotta asunnonostoa ennen. Saman säännön johdosta talletuserien ASP-tilille kannattaa olla niin suuret, että reilussa viidessä vuodessa asunnonosto olisi mahdollista.  ASP-lain 7.1 §:ssä on nimittäin säädetty, että pankki maksaa lisäkorkoa vain tietyn säästöajan osalta. Lain mukaan:

rahalaitos suorittaa talletukselle tallettamisen aloittamisvuodelta ja tämän jälkeen enintään viideltä kalenterivuodelta lisäkorkoa”.

Sen jälkeiseltä ajalta lisäkorkoa ei kerry. Asia voi olla merkityksellinen etenkin juuri nuorten kannalta, koska heillä ei välttämättä ole edellytyksiä säästää kovin suuria talletuseriä käyttäen. Alle 18-vuotiaat saavat tallettaa ASP-tilille lakiluonnoksen mukaan vain ansiotulojaan, ja harvalla alle 18-vuotiaalla säästettävissä olevat ansiotulot ovat kovin korkeita. Tästä seuraa se, että mahdollisesti aika moni nuori saattaisi kohdata sen tilanteen, että riittävät säästöt eivät ole kasassa eikä asunnon osto ole mahdollista ASP-säästämisen aloittamisesta seuraavan viidennen vuoden loppuun mennessä, johon lisäkoron maksu kuitenkin jo päättyy.

Mitä tämä sitten tarkoittaa käytännössä? Havainnollistan asiaa kuvitteellisella esimerkillä. Nuori 15-vuotias nuori ASP-tallettaja aloittaa säästämisen joulukuun lopussa vuonna X tallettaen 150 euroa, ja jatkaa säästämistä joustavasti ja rauhalliseen tahtiin keskimäärin 300 euron vuosittaisin talletuksin reilun 5 vuoden ajan aina vuoden loppuun asti. 20-vuotiaana hänellä on säästöjä kasassa yhteensä 1650 euroa. Tämän jälkeen hän alkaa alkaa tehdä osa-aikatyötä opiskelun ohessa ja jatkaa säästämistä 1000 eurolla per vuosineljännes (4000 euroa per vuosi) seuraavien viiden vuoden ajan, kunnes 25-vuotiaana saa vakituisen työpaikan ja ostaa asunnon. Kasassa on 21650 euroa, jolla hän rahoittaa omarahoitusosuutensa asuntoon. Hän selvittää tällöin, paljonko korkoa on yhteensä 10 vuodessa keskimäärin kertynyt. Tällaisen nuorena 15-vuotiaana ASP-säästämisen aloittaneen saama kokonaiskorko ASP-säästöilleen on lähellä 1 prosenttia, vaikka sopimus olisi tehty parhain mahdollisin ehdoin 1 prosentin peruskorolla ja 4 prosentin lisäkorolla. Joka vuodelta on kyllä juossut 1 prosentin veroton peruskorko, mutta viimeisen viiden vuoden aikana säästetty 20 000 euron summa on koko ajan ollut lisäkorotonta, koska lisäkoron juokseminen lakkasi sopimusehtojen mukaan 20-vuotiaana. Myös aiemmin säästetyn 1650 euron osalta lisäkoron kertyminen on lakannut 5 vuotta sitten. Sille ehti kertyä lisäkorkoa joustavasta säästötavasta johtuen vain noin 160 euroa. Jos hän olisi aloittanut säästämisen vasta 20-vuotiaana, olisi lisäkorkoa kertynyt 20 000 euroa säästämällä samoilla ehdoilla viimeisen 5 vuoden aikana yhteensä noin 2210 euroa.

15-vuotiaana ASP-tallettamisen aloittanut saisi siis esimerkkitapauksessa noin 2050 euroa vähemmän lisäkorkoa kuin 20-vuotiaana ASP-tallettamisen aloittanut ja kuitenkin yhtä lailla 25-vuotiaana ensiannon ostava, vaikka molemmat ovat 20 vuoden ikävuoden jälkeen säästäneet täsmälleen yhtä paljon rahaa ASP-tilille. Esimerkkitapauksessa 15-vuotias siis menettäisi huomattavan määrän tuottoja, jos hän aloittaisi säästämisen joustavasti ja pienehköin talletuserin jo 15-vuotiaana, mutta hankkii asunnon vasta 25-vuotiaana.

Esimerkkitapauksessa tosin ASP-tallettajan kannalta olisi ollut järkevää esim. 20-vuoden iän tienoilla purkaa 15-vuotiaana tehty ASP-sopimus (saaden 1 prosentin koron sopimuksen purun yhteydessä talletuksilleen) ja tehdä tilalle  uusi ASP-sopimus (vaikka heti edellisen sopimuksen purun jälkeen), jonne olisi heti uuden sopimuksen solmimisen myötä sijoittanut mahdollisimman suuren potin edellisen sopimuksessa kertyneistä varoista (talletusten sallittu enimmäismäärä on 3000 euroa per kvartaali). Lisäkoron kertymisen reilun viiden vuoden määräajat alkaisivat nimittäin aiemman ASP-sopimuksen lakkauttamisen ja uuden ASP-sopimuksen solmimisen myötä alusta.