Avainsana-arkisto: opintotuki

Asumistuet

Asumisen tuet voidaan jakaa karkeasti kahteen luokkaan: kysyntä- ja tarjontatukiin. Kysyntätukia ovat sellaiset tuet, joilla tuetaan jo olemassa olevien asuntojen kysyntää. Käytännössä tällainen tuki tarkoittaa esimerkiksi sitä, että valtio tai kunta maksaa osan asunnon vuokrasta  sellaisissa tapauksissa, joissa tuenantaja haluaa mahdollistaa asukkaille kalliimmassa asunnossa asumisen kuin mihin asukkaalla ilman tukea olisi varaa. Selkeitä kysyntätukia ovat erilaiset vuokratuet. Myös omistusasuntojen ”kohtuullisiin asumismenoihin” on mahdollista saada tukea.  Eräänlaista kysyntätukea voivat ovat myös jotkut veroetuudet. Veroetuuksia liittyy Suomessa esimerkiksi työssä käyvien kakkosasuntoihin ja omistusasuntojen korkomenoihin.

Tarjontatukia ovat puolestaan esimerkiksi monenlaiset investointituet, korjausavustukset sekä tonttien luovuttamiset alle markkinahinnan. Valtio maksaa investointitukea esimerkiksi opiskelija-asuntojen rakentamiseen. Investointituki tarkoittaa sitä, että valtio maksaa osan investointikustannuksista. Tausta-ajatuksena on se, että kun investointikustannukset ovat alemmat, on mahdollista periä alempaa vuokraa. Eräänlaisia investointitukia liittyy myös esimerkiksi ARA-vuokra-asuntojen rakentamiseen, joiden antamisen taustalla on myös ollut pyrkimys siihen, että asuntojen hinnat saataisiin pidettyä alemmalla tasolla. Viime aikoina julkaistujen uutisten mukaan (ks. myös) tosin tarjontatukea saanut vuokratalotuotanto on ainakin joidenkin vuokranantajien kohdalla voinut olla vuokriltaan  varsin lähellä asuntojen markkinahintaa samoilla alueilla, annetuista tuista huolimatta. Osa veroetuuksista tukee uudis- ja korjausrakentamista, ja osa veroetuuksista voidaan tulkita siten myös investointitukina.

Kysyntätukien kehityksestä

Kysyntätukia on tosiaan monenlaisia, mutta tarkastellaan tässä kirjoituksessa kaikista kysyntätuesta tarkemmin vain Kelan maksamia asumistukia. Kela kertoo niitä koskevista tilastoista tarkemmin nettisivuillaan. Viime aikaisessa kehityksessä huomiota herättää se, kuinka yleisen asumistuen saajien määrä on kasvanut vuoden 2008 pohjatilanteesta (noin 160 000 tukea saavaa ruokakuntaa) vuoteen 2015 niin, että nyt tukea saavia ruokakuntia on jo noin 250 000. Taustalla vaikuttaa moni asia, kuten työttömyyden kasvu ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien suhteellisen osuuden kasvu. Samaan aikaan kun yleistä asumistukea ja eläkkeensaajien asumistukea saavie henkilöiden määrä on kasvanut, opintotuen asumislisää saavien henkilöiden määrä on pysynyt suurin piirtein ennallaan.

Kelan maksamia asumistukia 2000-2015
Kelan maksamien asumistukien saajien lukumäärät 2000-2015 (Lähde: Kela)

Jos katsotaan tilastoja siitä, miten keskimääräinen tukisumma on samaan aikaan kehittynyt, nähdään, että yleinen asumistuki on myös keskimääräiseltä summaltaan kasvanut jatkuvasti koko 2000-luvun ajan. Eläkkeensaajien asumistuen määrä henkeä kohti on kasvanut euromääräisesti suurin piirtein samaa tahtia yleisen asumistuen kanssa, mutta prosentuaalinen kasvu on ollut sen kohdalla korkeampaa alemmasta lähtötilanteesta seuraten. Opiskelijoille maksetun asumislisän keskimääräinen määrä tuensaajaa kohti on säilynyt 2000-luvulla suurinpiirtein ennallaan. Keskimääräinen maksetun opintotuen asumislisän määrä on pysytellyt hyvin lähellä opintotuen asumismäärän kulloistakin maksimimäärää, eli ne opiskelijat, jotka saavat asumislisää, saavat sitä usein tukiehtojen maksimimäärän.

Kelan maksamien asumistukien keskimääräinen summa vuosina 2000-2014 eri tukimuodoissa
Kelan maksamien asumistukien keskimääräinen summa vuosina 2000-2014 eri tukimuodoissa (vuoden 2014 rahana) (Lähde: Kela)

Opiskelijoiden määrän kehityksestä

Kelan asumistukitilastoissa yhtenä huomionarvoisena asiana voidaan voimakkaasti kasvaneiden tukimuotojen ohella pitää juuri opintotuen asumislisää saavien määrän kehitystä. Nimittäin sitä, että tukea nostavien määrä ei ole ajanjaksolla juuri alentunut. Opintotuen saamiskriteerejä on kiristetty useaan otteeseen vuodesta 2005 lähtien. Opiskelijaa kohti käytettävissä olevia opintotukikuukausia on vähennetty ja nykyään esimerkiksi yliopistojen maisterivaiheen opintotuen saamisen ehdoksi on asetettu se, että on ensin valmistunut kandidaatiksi. Näiden tekijöiden aikoinaan odotettiin johtavan siihen, että opintotukea nostavien opiskelijoiden määrä vähenee, ja että opiskelijoista osa siirtyy yleisen asumistuen saajiksi. Ehkä näin on jossain määrin tapahtunutkin, mutta opiskelijoiden asumislisätilastot näyttävät siltä, että ainakin toistaiseksi asumislisää saavien opiskelijoiden määrä on pysynyt suurinpiirtein samalla tasolla koko 2000-luvun tukikriteerien tiukennuksista huolimatta. Katsotaan vielä lopuksi tilastoja opiskelijamäärien kehityksestä.

Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2004–2014 (Lähde: Tilastokeskus)
Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2004–2014 (Lähde: Tilastokeskus)

Mikäli tilastointikriteerit ovat säilyneet samoina, näyttäisi siltä, että tutkintoon tähtäävässä ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutuksessa  olevien määrä on pysynyt viimeiset 10 vuotta jokseenkin vakiona. Opiskelijoiden asumislisää saavista moni lienee juuri yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoita. Toisen asteen koulutuksessa olevien määrä on kasvanut, ja peruskoulussa sekä aikuisten perus- ja lisäopetuksessa olevien määrä on puolestaan alentunut suunnilleen saman verran kuin toisen asteen koulutuksessa olevien määrä on kasvanut.