Avainsana-arkisto: rakennusala

Rakennusala, työttömyys & työvoiman liikkuvuus

Esittelin aiemmassa kirjoituksessa lyhyesti hiljattain julkaistoja tilastoja  työttömyyskassoihin liittyen. Tässä kirjoituksessa esittelen hiukan tarkemmin tilastoja rakennusalan ammattityövoiman työttömyystilanteeseen liittyen.

Yksi indikaattori rakennusalan ammattityövoiman työttömyyteen liittyen ovat Rakennusalan työttömyyskassan maksamat ansiopäivärahat. Tuon työttömyyskassan jäseneksi pääsyn ehtona on se, että henkilö työskentelee tai opiskelee rakennus- ja rakennustuoteteollisuuden, talotekniikka-alan tai maa- ja vesirakennusalan ammateissa tai työaloilla. Samoin kuin muidenkaan työttömyyskassojen kohdalla, rakennusalan työttömyyskassan jäsenyyskään ei ole täysin sama asia kuin alan työvoima: kaikki rakennusalan työntekijät eivät kuulu Rakennusalan työttömyyskassaan, ja osa kassan jäsenistä saattaa olla vaihtanut jäseneksi liittymisen jälkeen alaa. Rakennusalan työttömyyskassan ansiopäivärahatiedot kuitenkin indikoivat alan työttömyys- ja työllisyystilannetta ja siihen liittyviä muutoksia.

Vuoden 2014 tilastoista käy ilmi, että Rakennusalan työttömyyskassan 56 816:sta jäsenistä 22 019 sai jossain vaiheessa vuotta ansiopäivärahoja työttömyysajalta. Jopa lähes 40 prosenttia rakennusalan työttömyyskassan jäsenistä sai siis ainakin jossain vaiheessa vuotta 2014 ansiosidonnaista päivärahaa. Rakennusalan työntekijöiden työttömyys on viime vuosina Suomessa ollut historiallisen korkeaa. Toimihenkilöiden työllisyystilanne on ollut selvästi parempi.

Viime vuosina rakennustyöntekijöiden työttömyys on ollut korkeaa kaikissa maakunnissa, mutta toisissa se on ollut vielä korkeampaa kuin toisissa. Rakennustyötehtävät painottuvat yhä enemmän kasvukeskuksiin, mutta niissäkin asuvista rakennustyöntekijöistä huomattava osa on ollut viime vuosina ainakin osan vuodesta työttöminä. Korkeimmillaan työttömyys Rakennusalan työttömyyskassan jäsenyyskunnassa on tänä vuonna (2015) ollut maaliskuussa, jolloin ansiosidonnaista päivärahaa sai 25,2 % Rakennusalan työttömyyskassan jäsenistä. Korkein työttömyysosuus kassan jäsenkunnassa oli tuolloin Kainuussa (40,7 %, mikä tarkoitti 727 työtöntä siellä) ja matalin Uudellamaalla (16,7 %, mikä tarkoitti siellä yli 1927 työtöntä). Rakentaminen on vuodenaikariippuvaista, ja tyypillisesti työttömyys on talviaikaan selvästi korkeampaa kuin kesällä. Viimeisimmät tilastotiedot ovat elokuulta, jolloin vastaava valtakunnallinen työttömyysaste oli 13 % (Uudellamaalla 9,1 % ja Kainuussa 20,6%). Työttömiä on tänä vuonna ollut paljon siis kesäaikaankin.

Rakennustyöntekijät ovat liikkuneet kauemmaskin töiden luo jo pitkään. Jo Egyptin pyramidien rakentajakuntaa on väitetty haalitun aikoinaan kauempaakin. Nykyäänkin rakennustyövoima on yleisesti varsin liikkuvaa suhteessa moniin muihin aloihin, mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki työntekijät haluaisivat liikkua työn perässä mihin tahansa. Alan työvoiman liikkuvuus on näkynyt Suomessakin paitsi maan sisäisinä muuttoina ja toisinaan pitkinäkin työmatkoina työn perässä, myös suomalaisten rakennustyöntekijöiden ulkomaille töihin lähtemisinä ja ulkomaisten rakennustyöntekijöiden kulkemisena Suomen rakennustyömarkkinoille. Viron Tilastokeskuksen julkaisemassa julkaisussa on todettu, että peräti 40 % ulkomailla työskentelevistä virolaisista työskentelee rakennusteollisuuden parissa, vaikka rakennusteollisuus työllistää Virossa alle 10 % työvoimasta. Virokaan ei ole vain työvoiman lähtömaa, vaan Viroonkin on tullut vierastyöläisiä muista maista. Rakennusalan työvoiman liikkuvuuteen ja liikkumissuuntiin vaikuttaa se, paljonko missäkin rakennetaan.  Silloin jos töitä ei ole, voi myös vierastyövoiman tarjonta vähentyä. Esimerkiksi Espanjassa rakentamisen määrän väheneminen vuoden 2007 jälkeen on näkynyt myös rakennusalan ulkomaisen työvoiman määrällisenä vähenemisenä maasta.